Valoisa maskuliinisuus

Tein vaalikoneen ja tulokseksi sain lähinnä feministipuolueen ehdokkaita. Olin kuitenkin jo päättänyt ehdokkaani toisesta puolueesta, joka on kylläkin nuori nainen, mutta ei tuo poliittiseen päätöksentekoon "puhtaasti" feminiinistä näkökulmaa. Ja minäpä kerron mitä sillä tarkoitan.

Meidän perheessä kasvaa pieni miehen alku, joka pursuaa toimintatarmoa. Hän ei pysy paikoillaan kuin sekunnin osia kerrallaan, mielenkiinto siirtyy ja jatkuvasti on 5 rautaa tulessa. Hän haluaa aina tulla mukaan, tehdä yhdessä, auttaa, osallistua ja tehdä myös itse. Joskus hänelle sanotaan, että: "Odota, pysähdy!", koitetaan hetkellisesti padota hänen hellittämätöntä erergiaansa. Joskus pysähtyminen onnistuu, joskus ei.

Tuo energia, joka hänessä ja hänestä virtaa on hyvin aikaansaava ja ulospäinsuuntautuva, aivan kuin on myös isän rooli pienen lapsen elämässä. Isän kuuluu tarjota projekteja ja suunnata lapsen mielenkiintoa ja havainnointia ulospäin, saattaa ja sitten päästää maailmaan. Näin monissa kasvatusoppaissa, muun muassa Sinkkosen kirjassa Pienistä pojista kunnon miehiä. Tätä voisi kuitenkin täydentää sellaisella täydennyksellä, että juuri maskuliinisen energian on tarkoitus saada aikaan noita asioita, itse rooli voi olla kasvattajista kenellä hyvänsä biologisesta sukupuolesta tai sukupuolettomuudesta riippumatta. Tuo energia on kuitenkin maskuliinista. 

Törmäsin tässä mennä viikkoina kurssilla käsitteeseen valoisa maskuliinisuus, jolla tarkoitetaan jotakin muuta kuin hegemoninen macho-maskuliinisuus tai pelkistetty feminismin vastustaminen. Maskuliinista energiaa on meissä kaikissa samoin kuin feminiinisyyttä. Samaten niistä molemmista voi tulla esille hyvin tumma tai synkkä versio, tuhoavakin, ja toisaalta myös rakentavampi valoisa ja oman luonteensa positiivisia erityispiirteitä esiintuova energia, feminiininen tai maskuliininen. Ja jos joku haluaa tässä kohdassa kääntää nämä käsitteet kysymykseksi aivopuoliskoista, sen suon kernaasti.

Maskuliinisuus on luonteeltaan jotain muuta kuin feminiinisyys ja se on korostuneesti omanlaistaan, eikä tähän sisälly nyt mitään tarpeetonta vastakkainasettelua. Maskuliinisesta energiasta voisi käyttää luonnehdintoja kuten:

- ulospäin laajentuva
- alati muuttuva, eläväinen (dynaaminen)
- päämäärähakuinen
- virtaava
- toiminnallinen
- eteenpäin pyrkivä
- liikkuva
- peräänantamaton

Tuhoavassa tai tummemmassa muodossaan maskuliininen energia saa aikaan kapeakatseisuutta, oman edun oikeuttamista eloon jäämisellä, voiman logiikkaa ja vahvemman oikeutusta; alistamista ja suorituskeskeisyyttä. Näille tummemmillekin ominaisuuksille on ollut historiassa tilausta, mutta ei meidän tämänhetkisessä seesteisessä ja yhteiskuntarauhallisessa länsimaassamme. 

Feminiinistä energiaa kuvaavia adjektiiveja ovat:
- vastavuoroisuus
- vuorovaikutteisuus
- tunnekeskeisyys
- ihmisläheisyys
- empatiakykyisyys
- näkökulman vaihtamisen kyky

Ja taas toisaalta tummemmat, synkemmät versiot feminiinisyydestä voivat saada muotoja kuten esimerkiksi katkeroituminen, ylihuolehtiminen tai alistuminen.

Mutta palataan vielä siihen valoisampaan versioon maskuliinisuudesta. Valoisan maskuliinisuuden ominaisuuksille on yhteiskunnassa ja ihmiselämässä selkeä tilaus. Niillä on suuri arvo, jota ilman meidän inhimillinen elämänmuotomme lopettaisi olemassaolonsa. Siksi niitä täytyy vaalia ja tuoda niiden tilausta näkyväksi samalla kun vastustetaan noita tummempia piirteitä, jotka vievät autoritaarisuudessaan tilaa feminiisen energian ilmenemismuodoilta.

Minulle feminismi on ollut käsitteenä aina hyvin vaikea nielaistava. Feminismi-käsitteen tämän ajan laajan merkityksen kanssa olen suurelta osin täysin samaa mieltä, mutta käsite feminismi jää minun päässäni ja suussani yksipuoliseksi. Siihen minun mielessäni sisältyy asetelma miesten ylivallan ja naisten alistamisen lopettamisesta lähtökohtana tasa-arvotyölle. Myönnän, että nämä molemmat ovat faktoja sekä miesten ylivalta, että naisten alisteinen asema monissa osin maapalloa. Pelkkään emansipaatioon pyrkivä aate perustuu kuitenkin negatiiviseen vapauden käsittämiseen eli vapauteen JOSTAKIN, tässä tapauksessa hegemonisen maskuliinisuuden vallasta vapautumiseen.

Positiivinen vapaus eli vapaus JOHONKIN tarkoittaisi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyössä sitä, että ymmärrettäisiin vapaus ja tilaus sekä feminiinisyydelle että maskuliinisuudelle, ei kumpaakaan toisen kustannuksella vaan sen ymmärtäen, että molemmat ovat mahdollisuuksia, molempia tarvitaan. Jos joku tästä posiitivisen vapauden näkökulmasta nyt uhriutuu ja leimaa minut etuoikeutetuksi norsunluutornista huutelijaksi, niin kerron sinulle: sinä olet vapaa olemaan sekä feminiininen että maskuliininen. Pidä juhlat.

Maskuliinisuus ja feminiinisyys on käsitteinä omittu valtataistelun käsitteiksi, mikä on kavennuttavaa ja suoraan sanoen perseestä. Se sumentaa ihmisten käsityskykyä ja myös saa heidät ymmälleen miten feminiinisyyttä/maskuliinisuutta saisi ilmaista, että se olisi hyväksyttävää. Molempia saa ja tulee ilmaista niillä valoisilla muodoilla. Jos joku joutuu pitämään maskuliinisuuttaan tai feminiinisyyttään vakan alla, ollaan vääristyneessä tilanteessa.

Kyse ei ole valtataistelusta eikä edes nollasummapelistä vaan sen ymmärtämisestä, että kyseessä on kaksi eri asiaa. Niiden tavoitteet eivät positiivisessa muodossaan kilpaile tai pyri syrjäyttämään vaan täydentävät toisiaan. Vääristyessään ne ovat molemmat vahingollisia ja pyrkivät oikeuttamaan vain itsensä. Minun mielestäni nykyisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa kukaan ei ole sitä mieltä, että ainoastaan toinen näistä energian muodoista olisi oikeutettu, mutta keskustelua käydään siitä kummalle on tämän hetkisessä yhteiskunnassa enemmän tilaa. 

Kysymys kuuluukin esimerkiksi millaista johtamista edustaa tai edustaisi puhtaasti feminiinen tulokulma? Ruotsalaisesta päätöksenteosta voidaan saada kuvaa miten heidän yhteiskunnassaan suuremman roolin saanut feminiininen energia vaikuttaa päätöksentekoon ja tapakulttuuriin. Ruotsissa asioista tulee voida keskustella ja jokaisella on oikeus lausua oma mielipiteensä. Tällaisessa kulttuurissa feminiinisyyteen sisältyvät vastavuoroisuuden ja tunnekeskeisyyden piirteet saavat selkeästi enemmän tilaa, mutta sillä on tietysti myös hintansa, joka tulee esiin esimerkiksi päätöksenteon pitkittymisenä.

Tähän ovat kuvanneet esimerkiksi suomalaiset rauhanturvaajat yhteisprojektien johtamisesta ja sopimisesta ruotsalaisten kollegojen kanssa; ruotsalaisten kanssa neuvotellessa jokaisen tulee saada kertoa oma näkökulmansa ja kokemuksensa. Paljon on myös kannanottoja sen puolesta, että ruotsalaiset miehet ovat ymmällään siitä mikä heidän roolinsa tässä vahvistuneen feminiinisyyden ympäristössä on. Suomalaisesta näkökulmasta ruotsalainen mies on omaksunut hyvinkin feminiinin roolin ehkä valoisan maskuliinisuuden hinnalla. 

Sodat voitetaan maskuliinisella energialla, sodat vältetään feminiinisellä energialla.

Tuoreessa Hesarin artikkelissa BMW:n toimitusjohtaja Mia Miettinen ottaa kantaa sen puolesta miten hän on löytänyt keinot edetä ja menestyä työelämässä biologisesta sukupuolestaan huolimatta. Artikkeli oli suppea ja köyhä, provokatiivinenkin ja jätti juuri sen huomioimatta, että Miettinen on varmasti hyväksynyt toimintatavoikseen suomalaisessa työelämässä vallallaolevan maskuliinisen asiakeskeisyyden korostuneen feminiinisyyden sijasta. Se on toiminut hänen tilanteessaan ilmeisen menestyksekkäästi, mutta Miettisen biologisesta sukupuolesta on mahdotonta vetää johtopäätöstä, että työelämän kulttuuri olisi keskimäärin yhtä helppo naisille päätöksentekijöinä kuin miehille.

Suomalainen työelämä on korostuneen asiakeskeinen ja määrällisten arvojen läpäisemä. Tämä tarkoittaa sitä, että työelämään ehdottomasti ja välttämättä tarvittavat asiat kuten luovuus, kokemuksellisuus, vuorovaikutteisuus, joita feminiininen energiaa edustaa, ovat vaarassa jäädä sivuun työelämästä. Feminiininen energia tulee korostuneesti esiin naissukupuolen toiminnassa, mutta yhtä lailla myös miehet hyötyvät siitä ja myös kaipaavat sitä. Kauheita ovat työyhteisöt, joissa on pelkästään naisia tai pelkästään miehiä.

Parhaat työyhteisöni ovat olleet sellaisia, joissa johto koostuu sekä naisista että miehistä. Olkootkin, että naiset ovat saattaneet ilmentää hyvinkin maskuliinista ajattelutapaa ja energiaa, jolloin ei voi puhua päätöksenteon feminiinisyydestä. Jossain tapauksissa on saattanut olla niin, että korostuneen asiakeskeisellä naisesimiehelleni olen saanut itse tuoda feminiinisempää tunnekeskeistä näkökulmaa näkyviin.

On erotettava toisistaan biologinen sukupuoli ja toisaalta feminiininen ja maskuliininen energia. Tai vastaavasti ymmärrettävä, että aivopuoliskojen ilmentäminen on yksilöllistä eikä pelkästään biologiseen sukupuoleen sidottua.

On olemassa naisia, jotka ovat korostuneen maskuliinisia ja on olemassa miehiä, jotka ovat korostuneemman feminiinisiä. Kaikki variaatiot löytyvät ihmskunnan monimuotoisuuden jatkumolta. Naiset saattavat kamppailla sen kanssa kuinka ilmaista omaa feminiinisyyttään tai kuten väärin ilmaistaan "naisellisuuttaan" ja silti säilyttää "uskottavuus" millä tarkoitetaan sopivuutta yhteiskunnassa valtaa pitäviin maskuliinisiin piirteisiin asiakeskeisyyteen, päämäärätietoisuuteen. On siksi surullista kuinka usein tämä keskustelu vedetään siihen onko itsenäisen naisen uskottavaa pitää  hametta vai housuja. Epätietoisuus energioiden virtaamisesta suunnataan biologisten sukupuolten muinaisiin tunnusmerkkeihin.

Itselleni miehenä valoisa maskuliinisuus on kuitenkin tarjonnut tavan hahmottaa omaa tilaani toteuttaa asiakeskeisyyttäni, toimintatarmoani ja projekteihin innostumista luvan kanssa. Miehenä oleminen ja sen hyväksyttävä, rakentava ilmentäminen on naisen aseman vahvistumisen myötä muutoksessa. En kuitenkaan miehenä millään tavalla pelkää naisten aseman vahvistumista, koska tiedän että maskuliinisuudelle on ikuinen ja positiivinen tilaus. Nainen ei halua, että mies olisi samanlainen kuin nainen. Myöskään mies harvoin haluaa, että nainen olisi samanlainen kuin mies. Voin itse samanaikaisesti liputtaa avoimesti ja voimakkaasti tyttöjen ja naisten oikeuksien puolesta ja samalla edustaa oman näköistäni versiota maskuliinisuudesta, hieman putkiaivoista mutta aikaansaavaa. 

Äänestän vaaleissa nuorta naista, joka tekemisissään  ja pyrinnöissään on maskuliinisen aikaansaava, maskuliinisen faktaorientoitunut, mutta tuo faktaosaaminen palvelee feminiinistä muiden huomioon ottamista ja feminiinisemmän vastavuoroisen ja demokraattisemman kunnan ja yhteiskunnan rakentamista.